Tämä viikko on ollut arkeen palaamisen viikko. Olemme palanneet töihin ja päiväkotiin, purkaneet matkalaukkuja ja etsineet lahjaksi saaduille tavaroille omat paikkansa. Nyt on vuorossa valtavaksi kasvaneen pyykkivuoren purkaminen. Pesukone saa varmasti hurista tämän viikonlopun aikana vielä monta kertaa ennen kuin vuori on selätetty.
Arkeen paluu ei kuitenkaan ole ollut pelkästään työhön paluuta. Pääsimme nimittäin tapaamaan jouluvapailta kotiin palattuamme sisarelleni ja hänen miehelleen uuden vuoden aattona syntynyttä ihanaa pientä prinsessaa: meidän kummityttöämme. Voi, kuinka suloinen hän olikaan! Niin pieni ja niin valloittava. Ja hyväntuulinen kuin mikä. Katseli sylissäni maailmaa tyytyväisenä tummilla silmillään ja piteli minua sormesta pienen pienillä käsillään. Kylläpä kummitädin sydän suli ihastuksesta! <3
Tyttärenikin oli innoissaan uudesta serkustaan ja kotona riittikin paljon vauvajuttuja käyntimme jälkeen. Juttuja riitti vauvan tuoreesta isosiskostakin, jonka jälleennäkemistä tyttäreni oli kovasti odottanut. Voi sitä riemua, kun pääsi taas leikkimään serkun kanssa! :)
Iloa arkeen paluuseen
ja
onnea alkaneelle vuodelle toivottaen,
Laura
