Yhdessä koettuja asioita

Tähän viikkoon on mahtunut kaikenlaista.

On ollut iloa.

Ja hieman suruakin.

Helppoja ja vaikeita hetkiä.

Olen pohtinut

mennyttä ja tulevaa.

Olen ihmetellyt sitä,

miten jotkin asiat ovat

vain loksahtaneet kohdalleen.

Siitäkin huolimatta,

etten aina siihen ole jaksanut uskoakaan.

Olen huomannut jälleen kerran,

kuinka kiitollinen olen

elämääni kuuluvista ihmisistä.

Ja todennut, että

onni on yhdessä koettuja asioita.

Iloja ja suruja.

Helppoja ja vaikeita hetkiä.

Elämää sellaisena kuin se on.

*Laura

Onnen hetkiä

Tänään on ollut aivan mahtava päivä.

Niin paljon pieniä onnen hetkiä!

 Kävimme aamulla koko perheen voimin ulkoilemassa.

Kävimme samalla lampolassa

katsomassa pieniä karitsoja.

Voi, kuinka suloisia ne olivatkaan!

Myöhemmin kävin vielä tyttäreni kanssa kahdestaan

läheisessä puutarha-alan liikkeessä.

Voi, kuinka hauskaa meillä olikaan

tyttöjen kesken!

Juttelimme ja nauroimme.

Ja sain tyttäreltäni halinkin matkalla! <3

Perillä liikkeessä ihmettelimme yhdessä erilaisia kasveja

ja mietimme, mikä kasvi vietäisiin kotiin.

Päädyimme lopulta oliivipuuhun.

Ja sitä olen nyt sitten tässä koko illan ihastellut. :)

Nyt illasta ollaan sitten juhlistettu

mieheni tulevia syntymäpäiviä

lähinnä herkuttelun merkeissä.

Aloitettiin ensin kevyemmin broilerisalaatilla,

ja jatkettiin sitten suklaakakulla ja kahveilla.

Tyttäreni oli aivan tohkeissaan auttamassa minua

kahvipöydän kattamisessa.

En ole varmasti väärässä,

jos sanon, että tyttäremme ilo ja innostus

isin syntymäpäiväkahvitusten valmistelussa

oli yksi parhaista mieheni saamista lahjoista.

Laura

Kohtaamisia

Uusiin ihmisiin tutustuminen

on aina jännittävää.

Millainen tämä uusi ihminen on?

Mistä hän pitää?

Mistä hän ei pidä?

Millaisista asioista voin puhua hänen kanssaan?

 Joskus tutustuminen vaatii aikaa.

Saattaa kestää pitkäänkin

ennenkuin luottamus rakentuu sille tasolle,

että small talkista päästään

henkilökohtaisempiin aiheisiin.

Ja joskus käy niinkin,

ettei pitkäkään aika johda

small talkia syvempään keskusteluun.

 Joskus taas tuntuu jo heti

tutustumisen ensi metreiltä saakka,

että on tavannut ihmisen,

jonka kanssa pystyy puhumaan

asiasta kuin asiasta.

Aivan kuin olisi tuntenut toisen

jo vaikka kuinka kauan.

Niin tai näin,

on aivan erityisen ihanaa,

kun oikeasti kohtaa toisen ihmisen.

Sellaisena kuin hän on.

Pintaa syvemmältä.

Se vaatii luottamusta.

Uskoa siihen, että voi olla itsekin

sitä, mitä on.

Täydellinen epätäydellisenä.

Näiden pohdintojen myötä toivotan

oikein ihanaa viikonloppua teille kaikille! <3

Laura

Kadonnutta inspistä etsimässä

Aina joskus käy niin,

että inspiraatio pääsee karkaamaan.

Se ei välttämättä katoa kokonaan,

mutta piiloutuu kyllä taitavasti.

Minulla on ollut sellainen olo

jo muutaman päivän ajan.

Niinpä aloitin kadonneen inspiksen etsimisen.

Aloitin etsinnät kirjoista.

Tai pikemminkin kirjasta.

Eräästä taitavasti kirjoitetusta

elämäntaito-oppaasta.

Olin kuitenkin aivan liian levoton.

Sanat eivät auenneet minulle.

Niinpä jatkoin etsintöjä kuvista.

Ensin tuntui, ettei sekään toimi.

Selailin kuvia keskittymättä kunnolla

niistä yhteenkään.

Olin aivan jossakin muualla kuin

siinä hetkessä, jota parhaillaan elin.

Kun lopulta onnistuin päästämään irti

arjen kiireestä ja

sinne tänne säntäilevistä ajatuksista,

alkoi tapahtua.

Etsintä alkoi tuottaa tulosta. :)

Laura

Iloa, onnea, energiaa

Olen tänään miettinyt asioita, joista olen

iloinen ja onnellinen.

Huomasin, että niitä asioita on paljon. :)

Tässä niistä muutamia

satunnaisessa järjestyksessä.

Aurinko, valo ja lämpö.

Kevät.

Talviuniltaan heräävä luonto.

Inspiroivat kirjat ja lehdet.

Innostavat sanat. Kauniit kuvat.

Haaveet ja unelmat.

Tunne siitä, että on menossa oikeaan suuntaan.

Perhe ja ystävät.

Muut tärkeät ihmiset.

Pintaa syvemmälle vievät keskustelut.

Kohtaamiset.

Näiden ajatusten myötä huomasin,

että ilo ja onni

alkoivat vahvistaa asemiaan mielessäni.

Tunsin, kuinka hieman väsyneesti

käyntiin lähtenyt päiväni

sai aivan toisenlaisen suunnan.

Iloa, onnea ja energiaa

kevääseen!

Laura

PS.

Olen ihan unohtanut kertoa täällä,

että blogini löytyy nyt myös Facebookista.

En onnistunut lisäämään tänne

"seuraa blogiani Facebookissa" -linkkiä,

mutta Facebook -sivuni pitäisi löytyä nimellä

"Onni asuu hetkessä -blogi". :)