Uusiin ihmisiin tutustuminen
on aina jännittävää.
Millainen tämä uusi ihminen on?
Mistä hän pitää?
Mistä hän ei pidä?
Millaisista asioista voin puhua hänen kanssaan?
Joskus tutustuminen vaatii aikaa.
Saattaa kestää pitkäänkin
ennenkuin luottamus rakentuu sille tasolle,
että small talkista päästään
henkilökohtaisempiin aiheisiin.
Ja joskus käy niinkin,
ettei pitkäkään aika johda
small talkia syvempään keskusteluun.
Joskus taas tuntuu jo heti
tutustumisen ensi metreiltä saakka,
että on tavannut ihmisen,
jonka kanssa pystyy puhumaan
asiasta kuin asiasta.
Aivan kuin olisi tuntenut toisen
jo vaikka kuinka kauan.
Niin tai näin,
on aivan erityisen ihanaa,
kun oikeasti kohtaa toisen ihmisen.
Sellaisena kuin hän on.
Pintaa syvemmältä.
Se vaatii luottamusta.
Uskoa siihen, että voi olla itsekin
sitä, mitä on.
Täydellinen epätäydellisenä.
Näiden pohdintojen myötä toivotan
oikein ihanaa viikonloppua teille kaikille! <3
Laura
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti