Kirjoja ja kiitollisuutta

Heippatirallaa!

Tänään sitä viimein satoi

tänne meillekin: lunta!

Maa sai ylleen ohuen,

valkoisen hunnun ja koko

ympäristö tuntui valaistuvan

kerta heitolla.

Aivan ihanaa! <3

Toivottavasti tämä valkeus nyt

kestäisi eikä katoaisi heti pois!

Vaikka joulu tulee ihmisen sisältä

eikä ulkoa, luonnon valkeus tuo silti

aivan erityisen lisänsä tähän juhlaan.

Ainakin täällä Suomessa.

Tänä vuonna minulla on erinäisistä syistä

johtuen sikäli ihana tilanne, että olen

saanut kaikki jouluvalmisteluni jo tehtyä.

Isompi joulusiivous tehtiin jo viikko sitten ja

lahjatkin on jo kääritty papereihin.

Eilen sain hoidettua jouluvalmisteluihin

kuulumattomat, mutta välttämättömät,

paperihommatkin loppuun, joten

tänään olen saanut rentoutua ja

tehdä kaikkea sellaista, mikä on

tuntunut hyvältä.

Kävinkin jo heti aamusta kävelyllä

raikkaassa pakkassäässä.

Pitkän kosteanharmaan jakson jälkeen

viileä pakkastuuli tuntui ihanan

virkistävältä kasvoja vasten.

Sain myös luettua loppuun erään

pitkään työnalla olleen kirjan.

Kyseessä oli laaja,

matkakertomustyyppinen teos.

Sen aihealueet olivat sellaisia,

ettei niitä voinut hotkaista

kerralla vaan ne vaativat aina

välissä hetken sulattelujakson.

Muuten olisi tullut aivan

valtava ähky.

Tämä kuva ei siis mitenkään liity yllä mainitsemaani kirjaan. :)

Mammuttikirjan luettuani eivät

lukuhaluni ole kuitenkaan kadonneet

mihinkään vaan odotan jo innolla, että

pääsen seuraavan teoksen kimppuun.

Se on Ann Voskampin

Tuhat lahjaa.

Tuhat lahjaa kertoo kiitollisuudesta ja

sen voimasta ihmisen elämässä.

Kirjaa on kehuttu monessa blogissa,

mutta se herätti kiinnostukseni ennen

kaikkea siksi, että olen saanut kokea

kiitollisuuden parantavan voiman

varsin voimakkaasti omassa elämässäni.

Ihmeitä tapahtuu koko ajan.

Ne täytyy vain huomata.

Ja mikäpä olisikaan parempi aika

alkaa huomioida omassa elämässä

tapahtuvia ihmeitä kuin joulunaika?

Tässä vielä lopuksi yksi ehdottomista

joululaulusuosikeistani

Walking in the Air

viulisti André Rieun versiona.

Eikö olekin taianomainen tunnelma?

Sydän täynnä kiitollisuutta

toivotan kaikille

taianomaista joulunaikaa!

Laura

Joulun odotusta

Hei taas!

Mitä teille kuuluu?

Meillä on arki ollut täynnä kaikenlaista menoa,

joten viikot ovat hurahtaneet melko nopeasti.

Viikonloput ollaan pyritty rauhoittamaan

rauhallisemmalle olemiselle.

Olen laitellut nyt kuluvan viikon aikana

kotiin jouluisempaa ilmettä.

Hankin tänä vuonna muutamia

uusia joulukoristeitakin.

Olohuoneen työpöydälle löysin

suloisen Pentikin poron ja

tyttären huoneeseen suuren,

kimaltelevan tähden ja hohtavan

valkoisen linnun.

Tähdet ovatkin olleet paljon esillä

tällä viikolla, kun ollaan saatu

muutamana arkiaamuna ihastella

tyttären kanssa päiväkotiin mentäessä

kauniisti tuikkivaa tähtitaivasta.

Tyttö oli niin onnellinen huomatessaan

eräänä aamuna taivaalla kirkkaana loistavan

suuren tähden, että koko päiväkotimatka

meni aivan huomaamatta "joulutähteä" seuratessa.

Itsellenikin tuli tähtitaivasta ihmetellessä

niin ihanan lämmin ja hyvä mieli, että

sitä melkein unohti olevansa työmatkalla. :)

Joulun odotus on alkanut joulukuun alettua myös

joulukalentereiden muodossa. Ollaan seurattu

television joulukalenteria, Porokuiskaajan arvoitusta,

minkä lisäksi ollaan luettu iltasaduksi

äidiltäni Helsingin kirjamessuilta saamaamme

Ulf Starkin ja Eva Erikssonin

Suuren metsän joulu -joulukalenterikirjaa.

Ihania joulukalenteritarinoita molemmat!

Television ja kirjan joulukalentereiden lisäksi

tyttäreni on päässyt laskemaan joulukuun päiviä

tekemieni joulukalenterirasioiden avulla.

Tähän mennessä rasioista on paljastunut

eläinperheille herkkuja, lastenhuoneen matto ja

pieni käärö, joka sisälsi vihjeen tämän päivän

yllätyksen löytämiseksi.

Vihje ohjasi

olohuoneen työpöydän luokse.

Pöydällä poron edessä oli valkoiseen paperiin

kääritty, karamellinmuotoinen paketti, josta

paljastui pieni tytönhuoneen työpöytä.

Joulun odotukseen on itselläni kuulunut

myös virkkaaminen. Olen tehnyt joitakin

jouluyllätyksiä itse ja joihinkin paketteihin olen

virkannut koristeeksi pikkuisia mökkejä.

Nämä mökit ovat menossa koristamaan

tyttäreni päiväkodinhoitajien muistamisia.

Päiväkodissa vietetään ensi viikolla

tyttäreni ryhmän joulujuhlia, joten tänä

viikonloppuna on ollut agendalla

hoitajien pakettien valmistaminen.

Tänä viikonloppuna ollaan myös pelattu paljon

koko perheen kesken. Meillä oli tosi

hauskaa, kun laitettiin meille kaikille kruunut päähän,

rannerenkaat ranteisiin ja sormukset sormiin ja

alettiin kisailemaan siitä, kuka saa ensin

koristeltua korunsa timantein ja on siten ensimmäisenä

valmis lähtemään juhliin. Jostain syystä

prinsessa-aiheiset kysymykset vastauksineen

olivat paremmin hallussa tyttärelläni kuin miehelläni.. :D

Joulukuun alettua ollaan alettu taas kuunnella

jouluista musiikkiakin. Sarah Brightmanin

A Winter Symphony -cd on soinut tänäkin vuonna

ahkerasti. Uutena levynä ollaan kuunneltu

viime vuonna joululahjaksi saatua

Rajattoman Jouluyötä.

Joulumusiikin lisäksi meillä on soinut tänään

Lindsey Stirlingin musiikkia. Tässä

Lindsey Stirlingin ja Lzzy Halen Shatter Me,

jonka videota tyttärenikin innostui

katsomaan:

Jokin tuossa videossa vetoaa omaan

mielikuvitukseeni ja koen sen tosi inspiroivana.

Olisi kiva löytää joku tuollainen

ballerina-aiheinen lumisadepallo kotiinkin.

Jos jollakulla on vinkata, mistä sellaisen löytäisi,

niin otan mielelläni vinkin vastaan! :)

Halauksin,

Laura

Joulukalenteriaskarteluja, Lumoava tonttusatu ja muita viikonlopun kuulumisia

Moikka jälleen!

Kuinkas teidän viikonloppu sujui?

Minä jatkoin perjantaina joulukalenteriaskartelujen

parissa. Kuten jo edellisessä postauksessa kerroin,

ostin viime viikolla tyttäreni joulukalenteria

varten setin Sylvanian families -leluja.

Setti sisältää kalusteita tytön makuuhuoneeseen.

Nyt halusin askarrella jotain pientä tytön

makuuhuoneeseen sopivaa.

Olin säästänyt vanhasta Sylvanian families

-lastenhuonepakkauksesta pahviosan, johon oli

kuvattu lastenhuoneen seinät tapetteineen, ikkunoineen,

hyllyineen ja tauluineen. Leikkasin taulun irti

pakkauksesta ja kehystin sen liimaamalla sen reunoille

utuisen vaaleanpunaiseksi värittämistäni cocktailtikuista

kehykset. Taulu sai kehyksistä pikkuisen uutta ilmettä.

Taulun lisäksi päätin virkata tytön huoneeseen

lippunauhan vaaleanpunaisesta puuvillalangasta.

Liput on jo virkattu, mutta viimeistely on

vielä kesken. Viikonloppuna oli niin paljon

kaikenlaista kivaa tekemistä, etten ehtinyt saada

kaikkea valmiiksi. Vaikka eihän se suinkaan huono

juttu ole. Ihana, kun kivaa tekemistä on tiedossa

jatkossakin! :)

Askartelujen ja virkkausten lisäksi meidän

viikonloppuun sisältyi kyläilyä

vanhempieni luona.

Lauantai sujui mukavasti, kun kävin ensin

isäni kanssa ostoksilla ja sen jälkeen

äitini ja tyttäreni kanssa ulkoilemassa.

Ulkona olikin tosi hauskaa, kun maa oli

pitkästä aikaa valkoisenaan lumesta.

Tehtiin aivan ensiksi pieni kävelylenkki,

jonne otettiin mukaan myös tyttäreni

rakkain nukke. Nukke pääsi istumaan

talvipukuun puettuna isoisäni aikoinaan

tekemään nukenkelkkaan. Siinä sen oli hyvä

matkata tyttäreni työntäessä kelkkaa

lumisia polkuja pitkin. <3

Kävelylenkin jälkeen tyttäreni haastoi

minut ja mumminsa lumisotaan.

Pehmeää lunta sinkoili sinne ja tänne,

ja ilma täyttyi naurusta. Voi että oli hauskaa!

Äitini ja tyttäreni antoivat minulle sellaisen

lumipesun, että minun piti lähteä

ensimmäisenä sisälle vaatteiden vaihtoon.

Kun olin saanut kuivemmat vaatteet

ylleni, minut kutsuttiinkin jo takaisin ulos.

Äitini ja tyttäreni olivat tehneet yhdessä

kauniin lumilyhdyn. Kynttilänvalo

loi ihanan pehmeän tunnelman

pimenevään iltaan. <3

Lauantai-iltana päätettiin vielä kirjoittaa

kirje joulupukille. Kirjoitettiin ensin

kirje tyttäreltäni ja sen jälkeen isältäni.

Meillä oli tosi hauskaa jo kirjeitä kirjoitettaessa,

mutta voi sitä tyttären iloa, kun he veivät ukin kanssa

yhdessä kirjeitä kuistille tontun haettavaksi!

Kun aamulla huomattiin tontun käyneen hakemassa

kirjeet, tyttäreni muisteli vieläkin, miten oli ehdottanut

ukille, että laitettaisiin kirjeet ikkunan pieleen, muttta

ukki keksikin laittaa kirjeet näkyville kuistin

koristeeksi tuodun pienen kuusen oksille.

Se olikin hyvä paikka, kun tontun oli siitä

helppo käydä kirjeet hakemassa!

Ja jottei siihen olisi hauskuus viikonloppuna

jäänyt, lähdettiin vielä sunnuntaina käymään

äitini ja tyttäreni kanssa Kenkäverossa. Käytiin

ensin myymälässä, jossa oli lapsille kaikenlaista

hauskaa nähtävää ja tehtävää.

Tyttäreni jaksoi katsella pitkän aikaa

Sirkus -nukkenäyttelyä trapetsitanssijoineen,

klovneineen, voimanaisineen ja leijonankesyttäjineen.

Lapsille olisi ollut tarjolla myös esimerkiksi

himmelin tai paperienkelin valmistusta,

mutta emme ehtineet tällä kertaa

osallistua niihin. Olimme nimittäin

menossa katsomaan aitan ylisille

Lumoava tonttusatu -nukketeatteriesitystä.

Täytyy kyllä sanoa, että tykkäsin tosi paljon

tuosta nukketeatteriesityksestä!

Musiikillinen tarina oli hauska ja lämminhenkinen,

ja ympäristö tunnelmallinen.

Voin kyllä suositella lämpimästi!

Lämpimästä tunnelmasta huolimatta päällekin

kannattaa muistaa laittaa lämpimästi, jos

innostuu lähtemään esitystä katsomaan,

sillä aitassa on aika viileää.

Oho, kylläpä tästä tulikin pitkä postaus

tällä kertaa! Mutta se johtuu vaan siitä,

mihin jo aiemmin tässä viestissä viittasin:

viikonloppuna oli niin paljon kaikenlaista

kivaa tekemistä! <3

Rauhallista joulunodotusta kaikille!

Halauksin,

Laura

Joulukalenteri ja pikkujoulut perheen kesken

Heipparallaa kaikille!

Nyt onkin mennyt monta viikkoa, etten ole käynyt

päivittämässä tänne blogiin mitään.

Aika on kulunut kuin siivillä ja nyt ollaan jo

marraskuussa. Vaikka lumesta ei ole vielä

tietoakaan täällä Etelä-Suomessa, joulu

lähenee päivä päivältä.

Posti onkin kuljettanut meille jo ties kuinka

monta lelulehtistä lasten joululahjatoiveita

herättelemään ja kaupat ovat täyttyneet

joulukoristeista ja muista joulunajan

tuotteista. Kuulinpa perjantaina

ostoksilla ollessani ensimmäiset

joululaulutkin. Kilisee, kilisee kulkuset

tuntui vain vielä jotenkin kovin kaukaiselta,

kun olin juuri astunut sisään kauppakeskukseen

harmaasta ja nuhruisesta säästä.

Vaikka itse joulu tuntuukin vielä kaukaiselta,

olen jo alkanut pikkuhiljaa valmistautua jouluun.

Jouluihminen kun olen.

Tein perjantaina ostoksilla ollessani jo

muutamia hankintoja joulua ja

joulunalusaikaa silmällä pitäen. Tajusin

nimittäin tässä jokunen aika sitten, että jos

aion tehdä jotain itse, esimerkiksi

tyttäreni joulukalenteria varten, minun on

syytä aloittaa tekeminen hyvissä ajoin.

Stressi vähenee huomattavasti,

kun ei jätä aloittamista

viime tippaan. :)

Tyttäreni on tykännyt viime aikoina leikkiä

etenkin Sylvanian families -eläinperheillä,

barbeilla sekä Mailegin ballerinahiirellä ja

pupuprinsessalla sekä muutamilla muilla

pehmoeläimillä.

Päätinkin ottaa tänä vuonna joulukalenterin

teemaksi Sylvanian families -eläinperheet.

Niihin on saatavilla monenlaisia

pieniä juttuja, jotka mahtuvat

viime vuonna tulitikkuaskeista valmistamiini

joulukalenterirasioihin, ja leikkejä varten

on myös helppo valmistaa itse

erilaisia juttuja.

Niinpä ostin perjantaina setin Sylvanian

families -leluja ja muutaman kerän

puuvillalankaa. Lelusetistä on sitten helppo

jakaa pienempiä leluja eri päivien

rasioihin tai kirjoittaa viesti tontulta

leluaarteen etsimistä varten, ja

langasta ehdin hyvin virkkaamaan

mattoja, pöytäliinoja jne. lisukkeeksi.

Virkkasinkin perjantaina jo ensimmäisen

maton kalenteria varten valmiiksi.

Perjantai sujui siis mukavasti

joulukalenteriyllätyksiä suunnitellessa ja

hieman jo toteuttaessakin.

Jatkettiin samoilla leppoisilla taajuuksilla

eilenkin, kun päätettiin viettää perheen

kesken omia pikkujouluja.

Valmistettiin päivälliseksi koko

perheen yhteisvoimin oikein

muhkea pizza, nautittiin

kynttilänvalosta ja maisteltiin

tämän vuoden ensimmäiset glögit.

Näiden pikkujoulujen ehdottomasti parasta

antia oli omien rakkaiden kanssa yhdessä

puuhaillen vietetty, leppoisa aika. <3

Eikä muuten ollut pää kipeänä

tänä aamuna! :)

Tässä vielä sunnuntai-illan iloksi biisi, jota

olen tykännyt viime aikoina kovasti

kuunnella:

Iloa marraskuun päiviin toivottaen,

Laura

Naamiaiset

Hei taas pitkästä aikaa!

Mitä teille kuuluu?

Meillä on alkanut tämä kuukausi

synttärihumussa. Alkukuusta

vietettiin omia syntymäpäiviäni

perheeni ja vanhempieni kesken ja

nyt viime viikonloppuna

juhlimme siskontytön

3 -vuotissynttäreitä isomman

porukan kanssa.

Siskontyttöni synttäreillä oli teemana

naamiaiset. Kutsussa oli esitetty

toive, että sekä pienemmät että isommat

vieraat pukeutuisivat naamiaisasuihin.

Oli tosi ihana huomata, kuinka hienosti

kutsussa esitetty toive oli otettu huomioon.

Niin lapset kuin aikuisetkin olivat

pukeutuneet hauskoihin asuihin.

Arjen sankarit, matit ja maijat,

olivat jääneet kotiin, ja juhliin olivat

tulleet heidän sijaansa mm.

prinsessat ja merirosvot,

jalkapallo ja jalkapallonpelaajat,

haltijatar ja Nuuskamuikkunen,

herrasmies, pupu ja pari kissaa...

Me oltiin tyttäreni kanssa "yllättäen"

liikkeellä ballerina -teemalla.

Olin itse pukeutunut Lumikuningattareksi ja

tyttäreni puolestaan erikseen nimeämättömäksi

"prinsessaballerinaksi". Meillä ei ollut

kummallakaan mitään kaupasta hankittuja

valmiita naamiaisasuja, vaan oltiin koottu

meidän asut sen mukaan, mitä kotoa

sattui löytymään.

Tytön asu rakennettiin röyhelöhameen ja

hiuskoristeen varaan ja oma asuni

valkoisten vaatteiden ja asusteiden varaan.

Olin ostanut viime keväänä alennusmyynnistä

pitkät, valkoiset säärystimet, jotka otin nyt

käyttöön tuomaan asuuni talventuntua.

Hiuksiini kiinnitin aiemmin tekemäni

pitsisen kruunun, jolla "kruunasin"

itseni lumikuningattareksi. :)

Naamiaisissa muutkaan eivät olleet

ottaneet pukeutumistaan liaan vakavasti ja/tai

kaupallisesti. Asuja ja asusteita oli tehty itse ja

pukeutumisessa oli hyödynnetty paljon

omista kaapeista valmiiksi löytyviä

tykötarpeita.

Oli tosi kiva, kun vieraat olivat käyttäneet

luovuuttaan ja mielikuvitustaan sen sijaan,

että olisivat turvautuneet pelkästään kaupasta

saataviin valmiisiin setteihin.

On ihanan vapauttavaa, kun kaiken

ei tarvitse olla kiiltävää muovia tai muuta

kaupasta hankittua. Juhliin tulee heti

paljon rennompi ja persoonallisempi ote! :)

Kiitokset vielä järjestäjille ihanista juhlista! <3

Halauksin,

Laura