Kevyempi olo

Kävin tänään kävelemässä

läheisessä metsässä.

On ollut aika raskas viikko,

joten tarvitsin hetken omaa aikaa.

Metsässä stressi vaihtui
sinne tänne risteileviin polkuihin...

...puiden oksien lomasta siivilöityvään
auringonvaloon...

...lintujen kesää ylistävään lauluun...

...kukkien huumaavaan tuoksuun...

...ja kevyempään oloon.

Aurinkoista viikon jatkoa

toivottaen,

Laura

Kukkaloistoa

Eilen oli todella kaunis päivä.

Aurinko paistoi kirkkaan siniseltä taivaalta.

Luonto suorastaan kylpi valossa.

En voinut jättää tilaisuutta käyttämättä,
vaan nappasin kameran mukaan ulos lähtiessäni.

Halusin ottaa muutaman kuvan siitä

mahtavasta kukkaloistosta,

jota puut ja pensaat meille parhaillaan tarjoilevat.

Niin kaunista! <3

Laura

Yökylässä

Olimme viikonloppuna
yökylässä
sisareni ja hänen perheensä luona.

Kävimme ensin tyttöjen kanssa

pienellä kävelylenkillä.

Tarkoituksemme oli alun perin

osallistua asuinalueella järjestettävään

"kylätapahtumaan",

mutta suunnitelmamme muuttuivat, kun

tapahtuma siirtyikin toiselle päivälle.

Se ei kuitenkaan menoa haitannut.

Tyttäremme näyttivät nauttivan yhteisestä ajasta

täysin rinnoin,

vaikka ilmapallot ja poniratsastukset jäivätkin

tällä kertaa väliin.

Ulkoilun jälkeen päivä jatkui

rennoissa merkeissä

kahvitellen, saunoen ja grillaillen.

Kun tytöt olivat käyneet nukkumaan,

istuskelimme vielä aikuisten kesken kuistilla.

Ukkosen jyrähdellessä jossain kauempana.

Aamulla saimme vielä nauttia

ihanan vohveliaamiaisen

ennen kotiinlähtöä.

Olipas kyllä virkistävää vaihtelua
käydä päivävierailun sijaan
yökylässä! :)

Iloa alkavaan viikkoon toivottaen,

Laura

Kevätjuhla

Tyttäreni päiväkodissa vietettiin eilen

kevätjuhlaa.

Lapset olivat harjoitelleet monta lauluesitystä,

jotka he esittivät tosi hienosti meille vanhemmille.

Hauskoista esityksistä huolimatta

ilmassa oli aistittavissa hiven haikeutta.

Todella moni pienten ryhmän lapsista

on jo sen ikäisiä, että on tullut aika

vaihtaa pienten ryhmä

isompien lasten ryhmään.

Niin on myös oman tyttäreni kohdalla.

Pikkuisesta tytöstäni on tullut jo iso tyttö! <3

Keväisin terveisin,

Laura

Äitienpäivänä

Äitienpäivän aamu valkeni

todella kauniina ja aurinkoisena.

Aurinkoisesti ja iloisesti aamu alkoi muutenkin,

sillä tyttäreni tuli silmät kirkkaina loistaen

herättämään minua aamukahville.

"Herätys äiti! Hyvää äitienpäivää!"

Ja sitten sainkin jo suukkoja ja halauksia. <3

Kahvipöydässä minua odottivat tuulihatut,

joita tyttäreni oli leiponut isänsä kanssa

heti herättyään.

Niissä tuulihatuissa maistui rakkaus.  <3

Aamukahvien jälkeen olikin jo aika lähteä ulos.

Kävimme ensin pyöräilemässä pienen lenkin.

Vaikka kello oli vasta vähän,

aurinko lämmmitti jo mukavasti.

Kasvit kylpivät kuitenkin vielä

aamukasteessaan,

ja kukat availivat terälehtiään.

Koivukin esitteli ylpeänä

hiirenkorvalla olevia, vaaleanvihreitä lehtiään.

Pyörälenkin jälkeen jatkoimme leikkejä pihassa.

Isolla pihalla mahtui hyvin leikkimään hippaa ja piilosta.

Kiipesimme myös kukin vuorollamme

vanhan tammen vantterille oksille.

Samoille oksille, joille mieheni on

jo pikkupoikana kiipeillyt.

Aurinkoista äitienpäivää toivottaen,

Laura

Sadepäiviä

Eilinen helatorstai oli sateinen.

Suorastaan todella sateinen.

Vettä tuli kuin saavista kaatamalla.

Jätimmekin ulkoilun suosiolla väliin

ja yritimme keksiä

mukavaa tekemistä sisätiloissa.

Katselimme ensin vanhoja valokuvia

siltä ajalta, kun olin pieni tyttö.

Tyttäreni oli aivan ihmeissään.

Onko äiti ollut todellakin joskus

niin pieni,

että on mahtunut nukenrattaisiin?

Entä ovatko mummi ja ukki

olleet joskus noin nuoria?

Leikimme myöhemmin samoilla leluilla,

joilla olin itsekin pienenä leikkinyt.

Pienillä legoilla.

Muistan vieläkin,

kuinka hienoja rakennelmia

osasimme pieninä tehdä.

Kokonainen legokaupunki

täytti silloin lastenhuoneen.

Myllyineen, leipomoineen,

posteineen, kampaamoineen

ja huvipuistoineen.

Yritin muistella tyttäreni kanssa,

kuinka legokaupunki oikein

rakennettiinkaan.

Ihan en enää yltänyt

samanlaiseen lopputulokseen

kuin pikkutyttönä,

mutta kyllä me jonkinlainen

kaupunki saatiin aikaan.

Tai jos ei ihan kaupunkia,

niin ainakin kaupunginosa. :)

Tänään sen sijaan olemme päässeet

käymään ulkonakin.

Ihastelimme kukkien pinnalla

helmeileviä sadepisaroita.

Kysyimme kannon nokassa

köllöttelevältä etanalta,

onko huomenna pouta.

Ilmeisesti ei,

koska etana veti kiireesti

sarvensa piiloon.

Saa nähdä,

jatkuvatko sadepäivän touhut

huomennakin...

Hauskaa päivänjatkoa!

Säästä riippumatta. :)

Laura

Serkkuja, herkkuja ja saviruukkuja

Eilen oli ihana päivä.

Pääsimme nauttimaan rennosta yhdessäolosta

rakkaiden ihmisten kanssa,

maku- ja näköaisteja hivelevistä herkuista ja

kivoista puuhista.

Kävimme iltapäivällä sisareni ja hänen perheensä luona.

Tyttäreni oli aivan riemuissaan päästessään

leikkimään serkkunsa kanssa.

Kauniin päivän kunniaksi olimme ensin ulkona.

Lapset tekivät hiekkakakkuja,

laskivat liukumäkeä ja keinuivat.

Lisäksi he puhalsivat yhdessä saippuakuplia.

Ja se vasta kivaa olikin! :)

Ulkoilun jälkeen menimme

kahvittelemaan sisareni luo.

Joimme kahvit kuistilla.

Sisareni on laittanut miehensä kanssa

kuistin ihanan viihtyisäksi.

Jotenkin tuntuu, että tuolla kuistilla

tulee juotua kahvit kerran jos toisenkin. :)

Myöhemmin illalla päätimme vielä

tyttäreni kanssa maalata yhdessä saviruukkuja.

Tyttäreni oli aivan innoissaan päästessään

maalaamaan ruukkuja,

jotka olimme käyneet yhdessä ostamassa.

(Samalla reissulla, kun ostimme oliivipuunkin.)

Mielestäni ruukuista tuli tosi nättejä.

Niille tulee varmasti käyttöä!

Olen jo itseasiassa ajatellut,

että käydään ostamassa niihin

joku päivä orvokkeja. :)

 Iloista päivän jatkoa toivottaen,

Laura