Kun viime viikonloppu meni
omasta ajasta nauttiessa,
tämä viikonloppu on kulunut
nauttiessa täysin sydämin
yhteisestä ajasta perheeni kanssa.
Aloitimme tämän päivän
syömällä aamiaista kaikessa rauhassa
kynttilän valossa.
Meillä ei ollut kiire mihinkään.
Suunnitelmia ei ollut.
Aamiaisen jälkeen päätimme kuitenkin
lähteä käymään pienellä retkellä
merenrannassa.
Sää hieman jännitti,
sillä rannikolle oli luvattu sadetta.
Päätimme kuitenkin ottaa riskin ja
lähteä matkaan.
Hyvä niin,
sillä muussa tapauksessa
meiltä olisi jäänyt väliin
aivan ihana merenrantaretki.
Otimme tyttärellemme mukaan pyörän,
joten hän pääsi ajelemaan
niin merenrantahietikolla kuin
pitkien heinänkorsien reunustamilla
poluillakin.
Katselimme hetken aikaa,
kun eräs mies lähti rannasta
leijalautailemaan.
Tuuli tarttui leijaan ja
hetken päästä
lauta lähti kiitämään
veden pintaa pitkin.
Kulkiessamme korkeiden heinänkorsien
reunustamia polkuja pitkin
leija näkyi yhä taivaalla.
Sen seuraksi oli ilmestynyt
toinenkin leija. :)
Kuljettuamme polkuja pitkin
tulimme lopulta rauhalliselle rantakaistaleelle,
jonka kivet tuntuivat kutsuvan meitä
istahtamaan hetkeksi paikoillemme.
Niin me teimmekin.
Istahdimme hetkeksi kiville.
Annoimme tyttärellemme retkievääksi
pillimehun ja keksin.
Ne tuntuivat maistuvan hyvin
raikkaassa meri-ilmassa.
Itse suljin hetkeksi silmäni ja kuuntelin,
kuinka laineet loiskuivat rantakiviin.
Hetki tuntui todella rauhoittavalta.
Pilvet alkoivat kuitenkin näyttää
yhä tummemmilta ja
meidän oli lähdettävä takaisin päin.
Ensimmäiset sadepisarat
tavoittivat meidät
paluumatkalla.
Ne eivät kuitenkaan ehtineet kastella meitä.
Ehdimme nimittäin takaisin autolle
juuri ennen sateen yltymistä.
Voisi melkein sanoa,
että ajoitus oli tällä kertaa
aivan täydellinen. :)
Rentouttavaa viikonloppua!
Laura
