Meillä toivutaan edelleen flunssasta. Tyttärellä on menossa toinen antibioottikuuri heti edellisen perään, itsellä jatkuu vieläkin hirveä röhäyskä. Sitkeässä tuntuu olevan tämä pöpö. Tervettä päivää odotetaan kovasti.
Tässä sairastellessa on alkanut haaveilu auringosta. Kuinka ihanaa olisikaan nauttia pitkästä aikaa valosta ja lämmöstä!
Tämä haaveilu johti jopa pikaiseen piipahtamiseen matkatoimiston sivuilla. Paljonko maksaisikaan äkkilähtö lämpimään...?
Piipahtamisesta tuli siis kuitenkin pikainen, sillä todellisuus palasi suht nopeasti mieleen: Ei ole lomaa. Eikä kyllä sitä matkabudjettiakaan. Ehkä joskus toiste siis...
Auringon kaipuu sai kuitenkin jatkamaan ajattelua: No, entäs sitten kesä? Kuinkas pitkä aika sinne olikaan? Ja sitten: Aika pitkä, jos ulos katsoo. Lunta on vaikka millä mitalla. Märkiä rättejä on satanut tänäänkin taivaan täydeltä.
No, mutta... Ei vaivuta silti synkkyyteen. Nyt ollaan jo torstaissa. Viikonloppu on jo oven takana. Pari päivää lepoa ja yhteistä aikaa perheen kanssa, niin eiköhän tämä taas tästä valoisammaksi muutu. Jos ei muuten, niin kynttilöitä sytyttämällä.
(Kuten huomata saattaa, alla olevat kuvat eivät liity näihin pohdintoihin kuin korkeintaan keväisten väriensä puolesta. Kerrottakoon nyt kuitenkin niille, joita asia saattaa kiinnostaa, että kuvassa oleva neule on Creamin, samoin kuin pitsitoppi ja kaulahuivi. Slenderit puolestaan ovat Tiger of Swedenin. Kaulassa oleva kaulanauha on Iberon ja toinen kaulanauha H&M:n.)
Valoisaa loppuviikkoa toivotellen,
Laura